Työväentalo täytti 110 vuotta 26.10.2017
Kuva: Työväentalolla juhlapuheen piti ministeri Kalevi Kivistö, joka tuli juhlaan vaimonsa Sirkan kanssa.
Kuva: Riitta Kallion tanssiryhmä tanssi itämaisia tansseja.
Kuva: Perhetrio Juvonen esitti Kari Peitsamon kappaleen Kuu.
Kurikan työväentalo on 10 vuotta vanhempi kuin itsenäinen Suomi ja yhtä vanha kuin nykymuotoinen Suomen eduskunta. Kurikkalaislähtöinen ministeri Kalevi Kivistö toi juhlapuheessaan mainiosti esiin työväentalon rakentamisen kytköksen Venäjän vallan aikaiseen historiaan.
Sosialidemokraattisen puolueen tärkeä kokous pidettiin 1903 Forssassa. Tuolloin liike hyväksyi itselleen sosialistisen ohjelman ja laajat yhteiskunnalliset uudistustavoitteet tasa-arvoineen.
– Tavoitteet pelästyttivät silloista vallasväkeä niin, ettei työväenyhdistysten kokoontumisia julkisissa tiloissa enää sallittu. Torppareitakin uhkasi häätö, jos he sallivat yhdistysten kokoontua kodeissaan. Niinpä työväenyhdistysten oli ryhdyttävä rakentamaan omia kokoontumistilojaan, Kivistö kertoi.
Työväentaloja nousi ”kuin sieniä sateella”. Jo vuonna 1916 niitä oli Kivistön mukaan Suomessa 940 – enemmän kuin koskaan ennen tai jälkeen, ja enemmän kuin Suomessa oli tuolloin kirkkoja.
– Työväentalot olivat aikansa monitoimikeskuksia. Niissä kehiteltiin paitsi ajatusta Suomen itsenäisyydestä myös yhteiskunnallista uudistusohjelmaa, joita toteuttamalla rakennettiin myöhemmin suomalainen hyvinvointivaltio.
Kivistö muistutti, että tänäänkin tasa-arvon tavoite on yhtä perustavanlaatuinen kuin se oli 1907, kun työväentalo rakennettiin. Hän siteerasi ruotsalaisen yhteiskuntatieteilijän kirjaa, jonka pelkkä nimi pysäyttää: Eriarvoisuus tappaa.
Vuonna 2008 alkanut lama lisäsi EU:n alueella työttömien määrää 8 miljoonalla. Taantuma on koetellut myös Suomea täydellä voimalla.
– Niinpä alimpaan tuloviidennekseen kuuluvien miesten elinikä on yli 12 vuotta lyhyempi kuin rikkaimmassa viidenneksessä. Naisilla ero on lähes 7 vuotta.
Kivistö huomautti, että vanhempien työttömyys vaikuttaa perheen lasten koulumenestykseen jopa enemmän kuin vanhempien maahanmuuttajatausta.
– Eriarvoisuus periytyy kuin perisynti. Se aiheuttaa monenlaisia ongelmia ja pahimmillaan lyhentää kohtuuttomasti elinaikaa, Kivistö summasi.
Historiasta Kivistö nosti tähän päivään muun muassa terveyskeskusmaksut, joiden poistaminen oli ollut jo työväenliikkeen ohjelmassa. Tänä päivänä tuo yksittäinen asia on laajentunut keskusteluun, miten sote-uudistus olisi toteutettava.
– Annetaanko kansalaisten terveydestä ja sosiaalipalveluista huolehtiminen kansainvälisten terveysjättien temmellyskentäksi, jotka vievät kansalaisilta keräämänsä voitot veroparatiiseihin? Lisätäänkö näin painetta jo ennestään korkeiden asiakasmaksujen nousemiseen? Terveydenhoidon asiakasmaksuthan ovat meillä jo Pohjoismaiden korkeimmat, Kivistö totesi.
Kivistö ihmetteli myös, pystytäänkö sairaaloiden päivystystoiminta ylläpitämään, jos suuri osa parhaista erikoislääkäreistä houkutellaan rahalla yksityiseen erikoissairaanhoitoon.
Hän muistutti, että jo Forssassa vuonna 1903 vaadittiin terveydenhoito valtion ja kuntien asiaksi.
– Tällä tiellä maahamme onkin luotu kattava terveydenhoito. Sote-uudistuksen yhteydessä on kasvanut riski siitä, että julkinen terveydenhoito uhrataan bisneksen alttarille. (lähde: Kurikka-lehti 26.10.2017–APS)